Lisätietoja historiasta sywanniemen.historiary@gmail.com tai 044 383 1567

SOURUN RAUTARUUKKI

Olosuhteet olivat Syvänniemellä erinomaiset raudantuotantoon, joten vuoteen 1868 venäläisten aatelismiesten johdolla Syvänniemen Souruun rakennettiin ruukki, joka oli Suomen kolmanneksi suurin. Ruukin ympärille rakentui lähes 600 asukkaan kylä. Toiminta lopetettiin vuonna 1908.

RULLATEHDAS

Syvänniemen rullatehtaan piipusta löytyy metallilaatta, jossa teksti: ”Tällä paikalla on luotu H.Saastamoinen Oy:n teollisuuden alku – Rosenius & Seseman vv. 1867-1887 saha – Syvänniemi Träindustrie Aktiebolag vv. 1889-1932 rullatehdas – ’ Yhteiset isänmaanedut ovat silmämääränämme’ Herman Saastamoinen”. Piippu on alkuperäinen, tulipalostakin selviytynyt osa, vuonna 1891 tuotantonsa aloittaneesta rullatehtaan rakennuksista. Herman Saastamoisella on ollut suuri vaikutus Syvänniemen mielenkiintoiseen historiaan. Vuosisadan vaihteessa se työllisti n. 450 ihmistä kun ajatellaan että 2000 luvun alussa elpynyt rakentaminen on nostanut asukasluvun 425 henkeeen. Tehtaan toiminta lakkautettiin vuonna 1932. Alue on nykyisin yksityiskäytössä.

HERMANNITALO

Hermannitalo valmistui vuonna 1906 arkkitehti J.W. Strömbergin suunnittelemana Saastamoinen Oy:n jugendtyyliseksi kivinavetaksi.Se tarjosi osaltaan työpaikkoja, olihan siinä tilat 140 lehmälle ja 26 hevoselle. Nykyinen omistaja on Kuopion kaupunki. Taloa käytetään kokoontumiseen ja harrastamiseen sekä monipuolisena juhlapaikkana.  Hermannitalossa toimii kesällä myös Teatteri Hermanni (Syvänniemen Hermanni ry) 300-paikkainen sisätiloissa toimivia kesäteatteri.

KEIHÄSJOKI

Keihäsjoen kosket virtaavat nykyään vapaana. Vanhan myllyn perustuksia näkyy vielä kertomassa Syvänniemen teollisuuden alkua. Jokialueelle on aikaisemmin tehty kalanistutuksia kyläyhdistyksen toimesta ja se on nykyään vapaakalastusaluetta. Joen varressa kulkee maastopolku kyläyhdistyksen ylläpitämälle laavulle. Koski kuohuu keväisin alas Kuttajärveen. Pienvenesatama ja veneiden laskupaikka palvelevat vesillä viihtyviä. Kuttakosken kanavan kautta on reitti avoin Päijännettä myöten.

SYVÄNNIEMEN KIRKKO

Syvänniemen kirkon syntyyn ja sen sisustukseen liittyy monta mielenkiintoista tarinaa ja tapahtumaa. Vuonna 1925 valmistuneen kirkon suunnitteli arkkitehti J.W.Strömberg. Siellä on Kangasalan urkutehtaan vuonna1926 rakentamat urut. Alttaritauluna on taiteilija Arthur Heickelin maalaus ”Kristus ristillä”, joka saatiin pelastetuksi1920 palaneesta Karttulan kirkosta. Syvänniemen kirkossa jumalanpalveluksia toimitetaan kesäisin ja talvella kauneimmat joululaulut tapahtuma sekä perinteikäs jouluaamun jumalanpalvelus.

Suomen sodan aikana 1808-1809 Syvänniemellä tapahtui poikkeuksellinen taistelu. Löttökosken taistelussa suomalaiset virsujääkärit yllättivät voittoisasti venäläiset. Pappilan edessä sijaitseva tapahtumasta kertova muistomerkki pystytettiin v. 1983.

ORTODOKSINEN RUKOUSHUONE

Tiettävästi ensimmäinen siirtokarjalaisten rakentama ortodoksinen rukoushuone toi lohdutusta kotiseutuaan kaipaaville. Vuosina 1945-1946 siirtyivät Salmin kunnan, Varpaselän, Kaunoisselän ja Räimälän asukkat Karttulaan ja suuri osa heistä Syvänniemelle. Rakentaminen aloitettiin Mikko Jokelan lahjoittamalle tontille rovasti Miikkolan ehdotuksesta. Ensimmäinen jumalanpalvelus toimitettiin syksyllä 1949.

Close Menu